Vuoden 2011 kevätkausi on sujunut vanhan kirkko-ohjelmiston lämmittelyssä ja uuden opettelussa. Johann Georg Albrechtsbergerin a cappella -messu on hieno teos, vielä kun sen intonaatio saataisiin pysymään loppuun asti. Messu on musiikillisesti klassista harmoniaa, jota on mukava harjoitella kromaattisten harjoitusten välissä. Tällaisen messun harjoittelu on ollut todella virkistävää. Normaalisti itselleni pitkät kirkko-ohjelmistojen harjoittelukaudet ovat raskaita, ja nuottikansiot ja -kirjat pysyvät yleensä kiinni harjoitusten ulkopuolella, kunhan stemmat on saatu haltuun. Nyt on tullut kuunneltua messun stemmanauhoja koko kevät tarvitsematta "kevennystä", ja nuottejakin on vilkuiltu. Jos muuten joku löytää Albrechtsbergerin messusta (F-duuri-messu "Missa pro hebdomada sancta") levytyksen, niin vinkkiä voi laittaa osoitteeseen info@camena.fi.

Messun ohella työtä ovat kevään aikana teettäneet modernimmat teokset, joissa saa olla todella tarkkana harmonian kanssa. Tiukat kromaattiset kulut ja herkkä harmonia ovat yhdistelmä, jossa ainakin itselläni on vielä todella paljon parannettavaa. Se onkin yksi kuorolaulun hienouksia: ikinä ei tule eteen seinää, johon kehitys loppuisi, niin yksittäisellä laulajalla kuin koko kuorolla.

- Matti, ykkösbasso