Ei hyvä yhdistelmä! Mutta kylläkin tavallinen ilmiö joka syksy; pahimmillaan puolet stemmasta on poissa harjoituksista, tai osa istuu urhoollisesti harjoituksissa niistäen ja yskien.

Viikko sitten menetin kokonaan ääneni. Juuri ennen viikonlopun kuoroleiriä! Lauantaina ja sunnuntaina kuusi tuntia kumpanakin päivänä kuoro hinkkasi esityskuntoon juhlakonsertin ohjelmistoa. Jokaisen laulajan kannalta on tärkeää olla silloin paikalla – ja minulta ei tule lauluäänen pihahdustakaan! Olin poissa jo torstain harjoituksista, mutta lauantaina mietin lähdenkö lainkaan leiripaikalle. Onko minusta siellä siellä mitään hyötyä ja onko siitä minulle mitään hyötyä? No, minulle löytyi käyttöä stemmojen soittajana ja kuoron kuuntelusta on aina kuorolaiselle hyötyä.

Amerikkalaisessa yliopistokuorossani oli käytössä harjoituksissa "sairaspenkki". Kuorolaiset, jotka eivät pystyneet laulamaan, mutta eivät myöskään pärskineet flunssassa, istuivat sivupenkillä kuuntelemassa harjoituksia. Samalla siinä kuuli, miltä kappaleet kuulostivat yhteen ja saattoi opetella omaa stemmaansa.

Joku kysyi viikonloppuna, onko meillä varasuunnitelma, jos sikaflunssa iskee kuoroon konsertin alla. Ei ole, kun ei semmoiseen oikein voi varautua. Tampere-talon salista maksetaan joka tapauksessa, ja ne laulavat, jotka voivat. Katastrofitilanne on sitten, jos Juha sairastuu - älä sairastu Juha!

Yli kolmenkymmenen vuoden kuorourani aikana muistan useita kertoja, joissa on liipannut läheltä, mutta aina on jotenkin selvitty. Opiskelijakuoron ulkomaanmatkalla viimeisissä konserteissa alkoi olla kaikilla ääni poissa ja nuha, takahuoneessa echinae-pullosta otettiin tippoja suoraan suuhun ja mentiin lavalle. Sen verran kesti ääni kuin tarvitsi. Joskus on siirretty toisesta stemmasta konserttiin laulaja paikkaamaan toiseen stemmaan, joskus solistin puuttuessa on voitu jättää kappale pois jne.

Toivotaan kuitenkin, että meidän ei tarvitse tehdä mitään erityisjärjestelyjä! Parkanon konserttiin on enää reilu kaksi viikkoa! Leirillä oli hieno katsoa, kun suuri osa kuorosta lauloi jo (lähes) ilman nuotteja (erityismaininta sopraanoille!) Kyllä siitä hyvä tulee!

- Elina, sopraano ja varajohtaja